Uusi tukka, uusia kuvia.

Olen ollut pari viimepäivää harvinaisen tuottelias. En todellakaan usko tämän vauhdin säilyvän, sillä loma loppuu huomenna, ja loppuviikon olenkin taas koulussa työstämässä hirsilaavua.
Mutta eihän sitä koskaan tiedä.

On mukava saada näitä äkillisiä piirtämiskohtauksia, puhumattakaan inspiraatiosta.

Ja tosiaan, meille on kotiutunut kittler, oikea sydänten ryöstäjä. Salmarin tulo taloon oli yllättävä käänne, mutta toivottu ja ilahtunut. Kissa siis saatiin siten, että aamulla ystäväni Janina soittaa ja ilmoittaa että nyt olisi pentu tiedossa joka pitää pelastaa lopettamiselta, ja kun kerran siskon kanssa oltiin jo jonkun aikaa uhkailtu kissan hankkimisella. Meidät ajettiin saman päivän aikana katsomaan pentua, ja kun kerran päästiin sinne asti, ja mokoma vei molempien sydämet täysin, niin samalla reissullahan se sitten tuotiin kotiin, kunhan käytiin ostamassa kissanhiekkalaatikko ja muut tarpeelliset.

Että tällaista.
Viva la vie!
Eläköön elämä!